March 24, 2020 |

Internetissä on haastavaa tunnistaa rikoksen tunnusmerkkejä

Nettikäyttäjä ei yleensä tunnista olevansa rikoksen uhri, kun hän kohtaa vääryyttä sosiaalisessa mediassa. Internetin nopea kehitys ja digitalisaatio ovat tarjonneet uusia arkea helpottavia palveluita sekä mahdollisuuksia kohdata muita ihmisiä. Samalla kehitys on tuonut mukanaan monia lieveilmiöitä kuten nettikiusaamista, nettihäirintää ja nettirikollisuutta. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, että asiantuntevaa neuvontaa ongelmatilanteissa on hankala saada. Kotimainen Someturva-palvelu […]

Nettikäyttäjä ei yleensä tunnista olevansa rikoksen uhri, kun hän kohtaa vääryyttä sosiaalisessa mediassa.

Internetin nopea kehitys ja digitalisaatio ovat tarjonneet uusia arkea helpottavia palveluita sekä mahdollisuuksia kohdata muita ihmisiä. Samalla kehitys on tuonut mukanaan monia lieveilmiöitä kuten nettikiusaamista, nettihäirintää ja nettirikollisuutta. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, että asiantuntevaa neuvontaa ongelmatilanteissa on hankala saada. Kotimainen Someturva-palvelu pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla tukea tapauskohtaisesti asiantuntevien juristien ja psykologien avulla. Marraskuussa 2019 julkaistussa rikosuhritutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa verkkorikollisuutta. Tutkimuksen mukaan suomalaisista yli puolet on joutunut verkkorikollisuuden uhriksi. Yleisempiä verkon uhrikokemuksia olivat seksuaalinen häirintä tai muu häirintä. *

Erityisesti nuoret nettikäyttäjät joutuvat usein tekemisiin nettikiusaaminen ja häirinnän kanssa. Nettikiusaaminen voi usein täyttää rikoksen tunnusmerkkejä, mutta välillä voi olla hankala tunnistaa, mikä on hyväksyttävää käytöstä netissä. Tyypillisiä nettihäirinnän muotoja, joissa rikoksen raja voi ylittyä ovat yksityistietojen ja valheiden levittäminen, nimittely ja haukkuminen, seksuaalinen häirintä, uhkailu ja vainoaminen sekä identiteettivarkaudet. Viimeisimmän koulututkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen tyttö on kokenut seksuaalista häirintää verkossa. **

Someturvan käyttäjädata osoittaa, että nettiin liittyvät ongelmatilanteet koskettavat kaikenikäisiä ja apua haetaan erityisesti sosiaalisen median kautta syntyneisiin ongelmatilanteisiin. Ongelmatilanteiden ilmetessä suurin osa somen- ja verkkopalveluiden käyttäjistä ei tiedä olevansa rikoksen uhreja.

Toukokuusta 2018 toukokuuhun 2019 välisenä aikana Someturvan kautta ilmoitetuista tapauksista 63% on täyttänyt rikoksen tunnusmerkit. Ilmoitettujen tapausten joukossa eniten rikoksia ilmoittivat 15-17 -vuotiaat sekä nuoret aikuiset 18-30 -vuotiaat (n=850).

Someturvan käyttäjädatan mukaan alle 18-vuotiaiden kohtaamat yleisimmät rikostyypit ovat kunnianloukkaus sekä lapsen seksuaalinen häirintä (kuten lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tai houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, seksuaalipalveluiden ostaminen nuorelta, suokupuolisiveyttä loukkaavan kuvan levittäminen). Instagram ja Snapchat ovat nuorten parissa yleisimmät alustat ongelmatilanteiden kohtaamiseen, mutta häirintää tapahtuu kaikilla alustoilla, myös lasten suosimissa peleissä.

­— Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän yleisyys oli perustajatiimin tiedossa ja Someturvan kehitystyön taustalla, mutta häirinnän yleisyys ja vakavuus on yllättänyt meidätkin, Someturvan perustajajäsen Suvi Uski kertoo.

Someturva-palveluun tulee paljon yhteydenottoja seksuaaliseen häirintään ja ahdistaviksi koettuihin tilanteisiin liittyen. Tässä esimerkiksi 13-vuotiaan tytön viesti someturvapalveluun: ”Eräs omien sanojensa mukaan 17 -vuotias  tyyppi alkoi pyydellä minulta alastonkuvia Snapissa. Kun vastasin ei, hän alkoi haukkua ja uhkailla. Se oli ahdistavaa.”

— On tärkeää tarjota mahdollisimman matalalla kynnyksellä ensiapua somessa kohdattuun vääryyteen. Meillä on kyvykkyys puuttua kaikkiin someen ikäviin tilanteisiin ja meiltä voi pyytää apua anonyymisti 24/7. Teknologian avulla saamme kaikki tarvittavan avun piiriin, kertoo yksi perustajista, johtava sosiaalipsykologi Minttu Salminen Someturvasta.

Yleisin rikosnimike Someturvaan ilmoitetuista tapauksista on kunnianloukkaus, joka tyypillisesti ilmenee haukkumisena, solvaamisena tai valheiden levittämisenä.

Someturvaa käyttävät myös opettajat sekä koulujen oppilashuolto, ja poliisi on ohjannut asiakkaitaan Someturva-palveluun. Someturvasta apua kysyvä saa aina toimintasuosituksen. Palvelun käyttäminen on mahdollista anonyymisti, joten tarkkaa ei tietoa siitä, kuinka moni rikoksista etenee suosituksen mukaisesti viranomaisille, ei ole saatavilla. Poliisi on kuitenkin kertonut julkisuudessa, että someturvallisissa kunnissa, kuten Turun alueella, vakavista rikoksista on uskallettu Someturvan avulla tehdä rikosilmoituksia poliisille.

— Kuka tahansa voi joutua somessa ikävän tilanteeseen, kuten kohtadata ahdistelua, vainoamista tai häirintää. On tärkeä muistaa, ettei välttämättä tarvitse itse olla aktiivinen somessa tai toimia väärin tai varomattomasti. Kynnys ilmoittaa nettihäirinnästä on ollut aivan liian korkea ja monia vakavia tilanteitakin on vain yritetty sietää yksin, koska asiantuntevaa apua ei ole ollut helposti saatavilla ja häpeä ja syyllisyys usein painavat uhria. Tähän tärkeä saada muutos, jotta ikäviin asioihin päästään puuttumaan mahdollisimman nopeasti ja ennaltaehkäisemään vakavammat haitat. Tarjoamalla konkreettista apua ongelmatilanteisiin, voidaan huolettomammin nauttia somen hyvistä puolista, kuvailee Salminen.

Kasvava nettihäirintä asettaa haasteista niin lainsäätäjille kuin nuorten kanssa työskenteleville. Tarkkaa arviota nettihäirinnän haitoista yhteiskunnalle voi olla hankala arvioida. Australia ja Uusi-Seelanti on ainoina maina arvioineet verkkohäirinnästä aiheutuneita kustannuksia. Arvioinnissa on otettu huomioon vain suorat kustannukset (työpoissaolot sekä lääkärikustannukset). Arvioin mukaan Australiassa kustannusten on arvioitu olevan jopa 3,7 miljardia dollaria ja Uudessa-Seelannissa 400 miljoonaa dollaria vuodessa. ***

 

SOMETURVA:

Vuonna 2017 perustetun Someturvan tiimiin kuuluu juridiikan, teknologian ja sosiaalipsykologian asiantuntijoita. Someturva tarjoaa matalan kynnyksen oikeusapua somessa kohdattuihin ongelmiin kuten haukkumiseen, uhkailemiseen, häirintään tai yksityisasioiden levittämiseen. Marraskuussa F-Secure aloitti yhteistyön Someturvan kanssa tarjoamalla palvelua kaikille uusille ja olemassa oleville TOTAL-asiakkaille. Palvelu kannattaa ottaa käyttöön ja suojata itsensä jo nyt, vaikka juuri tällä hetkellä ei kohtaa häirintää netissä.

 

Lähteet:

*Suomalaisista yli puolet on joutunut verkkorikollisuuden uhriksi, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006369659.html

**THL, Kouluterveyskysely 2019, https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia/kaikki-tulokset

*** Trolls and polls –the economic costs of online harassment and cyberhate, The Australia Institute, 2019, https://www.tai.org.au/sites/default/files/P530%20Trolls%20and%20polls%20-%20surveying%20economic%20costs%20of%20cyberhate%20%255bWEB%255d_0.pdf

 

Lisätiedot:

Someturva-palvelu osana TOTAL-tietoturvapakettia: https://www.f-secure.com/fi/home/products/total

F-Securen pressisivut: https://fi.press.f-secure.com/

Someturvan nettisivut: https://someturva.fi/

 

Median yhteyshenkilö:
Sanna Syrjäläinen
+358 40 8349277
PR Manager, Nordics
F-Secure Corporation

Social Media
Lehdistöarkistot
Valitse vuosi

Uusimmat lehdistötiedotteet

March 24, 2020

Internetissä on haastavaa tunnistaa rikoksen tunnusmerkkejä

Nettikäyttäjä ei yleensä tunnista olevansa rikoksen uhri, kun hän kohtaa vääryyttä sosiaalisessa mediassa. Internetin nopea kehitys ja digitalisaatio ovat tarjonneet uusia arkea helpottavia palveluita sekä mahdollisuuksia kohdata muita ihmisiä. Samalla kehitys on tuonut mukanaan monia lieveilmiöitä kuten nettikiusaamista, nettihäirintää ja nettirikollisuutta. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, että asiantuntevaa neuvontaa ongelmatilanteissa on hankala saada. Kotimainen Someturva-palvelu […]

March 4, 2020

Kyberhyökkäykset ja kiristyshaittaohjelmat riesana vuonna 2019

Uudesta F-Securen raportista ilmenee, että kiristyshaittaohjelmat ovat entistä haastavampia, mutta syitä optimismiinkin löytyy.  Kyberrikollisten hyökkäysten tulva jatkui vuonna 2019 erityisesti tartunnan saaneiden IoT-laitteiden bottiverkkojen ja Eternal Blue ‑haavoittuvuuden kautta. Kyberturvallisuusratkaisujen toimittajan F-Securen uudesta Attack Landscape H2 2019 -raportista on todettavissa hyökkäysliikenteen kasvaneen vuonna 2019 huomattavasti aiempia vuosia enemmän. F-Securen maailmanlaajuinen honeypot-verkosto kirjasi 2,8 miljardia hyökkäystä […]

February 11, 2020

Uusi raportti: identiteettivarkaudet Internetin käyttäjien suuri huolenaihe

F-Securen raportista ilmenee, että identiteettivarkaudet huolestuttavat kuluttajia – F-Securen uusi ilmaistyökalu auttaa paikantamaan paljastuneet tiedot.  Kyberturvallisuusratkaisujen toimittajan F-Securen uudesta raportista käy ilmi, että tasaisen tappavaan tahtiin ilmenevät tietovuodot ovat saaneet kuluttajat huolestumaan online-rikoksista, joista seuraa identiteettivarkauksia ja tilien kaappauksia. Raporttiin on koottu yhdeksässä eri maassa toteutetusta kuluttajakyselystä saatuja tietoja:* Lähes yhdeksän kymmenestä kuluttajasta on ainakin […]

February 7, 2020

F-Secure ID PROTECTION tuotteen positiivinen vastaanotto kasvattaa kysyntää operaattorikumppaneiden parissa

Useat teleoperaattorit eri puolilla maailmaa ovat valmiina julkaisemaan F-Securen uuden henkilötietojen suojauspalvelun.  Kyberturvaratkaisujen toimittaja F-Secure on julkaissut vastikään F-Secure ID PROTECTION ‑ratkaisun, ja viisi eri puolilla maailmaa toimivaa operaattorikumppania on jo ilmoittanut ottavansa sen käyttöön kuluttaja-asiakkaidensa henkilöllisyyden suojaamiseksi. Toukokuussa 2019 julkistettu ja nyt saatavilla oleva palvelu seuraa tietovuotoja ja havaitsee, jos yksittäisen henkilön henkilötiedot paljastuvat. […]

%d bloggers like this: